Tämä karttaohjelma auttaa hahmottamaan Raamatun ajan suurvaltojen ilmaantumisen ja katoamisen. Voit tarkastella ohjelmaa tämän selostuksen avulla tai ilman sitä, säätäen ohjelman nopeutta, pysähtyen yhden kartan kohdalle tai valiten vain yksittäisen suurvallan.
Tämän ohjelman tarjoamat kartat ja ajankohdat ovat yksinkertaistavia ja varsin summittaisia. Tarkempaa tietoa saat muusta Vanhaan testamenttiin johdattavasta materiaalistamme.
Israelin ympäristössä oli Vanhan testamentin aikana ja jo sitä ennen kaksi aluetta, joilla saatiin aina sato ja joilla sijaitsi aina vahva suurvalta. Auringon paahtaessa kuivuus on maanviljelijän ongelma. Se ei vaivaa Egyptiä eikä Kaksoisvirranmaata. Egyptin historian monet vaiheet eivät juuri haittaa Vanhan testamentin lukijaa. Sen sijaan Kaksoisvirranmaassa valtakunnat vaihtuvat: Toisiaan seuraavat Sumer, Assyria ja Babylonia. Näiden valtakuntien kulttuuri on kuitenkin pääpiirteissään samanlainen, varsinkin Palestiinasta katsottaessa.
Toiselle vuosituhannelle sijoittuvat patriarkkakertomukset ja Israelin lähtö Egyptistä.
Tuomarien aika ja ensimmäiset kuninkaat ajoittuvat noin vuoteen tuhat e.Kr. Daavidin ja Salomon aikaan ympäristön suurvallat olivat heikkouden tilassa ja Israelilla oli elintilaa.
Merkittävä muutos tapahtui, kun Assyrian valtakunta alkoi kuningas Tiglatpileser III:n johdolla nousunsa. Assyria voitti sisäiset vihollisensa ja ulotti pian valtansa paitsi Palestiinaan myös Egyptiin saakka.
Tähän aikaan sijoittuvat Israelin Pohjoisvaltion tuho ja pakkosiirtolaisuus Assyriassa sekä Juudan raskas veronalaisuus Ahasin ja Hiskian aikana.
Huomaa kartalla punainen täplä: Rooman kaupunki perustetaan perimätiedon mukaan v. 753 e.Kr., mutta se on vielä kauan vain yksi kaupunki muiden Italian kaupunkien joukossa.
600-luvulla Assyriaa alkavat vaivata sisäiset kiistat. Niiden aikana Juuda saa enemmän tilaa hengittää, erityisesti kuningas Josian aikana. Assyrian pääkaupungin Niniven hävittää vuonna 612 e.Kr. Babylonia, joka ottaa pian vallan myös Palestiinassa. Tähän vaiheeseen liittyvät Jerusalemin hävitys v. 587 e.Kr. sekä Juudan pakkosiirtolaisuus Babyloniassa.
Babylonian kilpailijaksi ja sen voittajaksi nousee v. 559 e.Kr. alkaen Persia. Se valloittaa Kaksoisvirranmaan, ottaa haltuunsa Palestiinan ja Vähän-Aasian ja lopulta Egyptinkin. Vasta kreikkalaisten käymät kuuluisat persialaissodat pysäyttävät Persian vyöryn länteen Marathonin, Thermopylain, Plataian ja Salamiin taisteluissa. Tilanne vakiintuu lähes kahdeksisadaksi vuodeksi.
Tähän aikaan sijoittuvat Juudan paluu pakkosiirtolaisuudesta v. 538 e.Kr. sekä temppelin vihkiminen uudelleen v. 515 e.Kr. Jerusalem elää kaupunkivaltiona Persian suurvallan alaisuudessa.
Tilanne muuttui ratkaisevasti, kun Makedonian nuori kuningas Aleksanteri Suuri tahtoi vapauttaa Vähän-Aasian rannikon kreikkalaiset kaupungit. Hänen Intiaan asti ulottunut sotaretkensä johti Persian valtakunnan nopeaan luhistumiseen. Aleksanteri uskoi kaikkialla hallinnon omille sotilailleen ja paikalliselle ylimystölle. Tästä lähtien kreikka oli laajoilla alueilla hallinnon kieli.
Jerusalem siirtyy kreikkalaisten valtaan ja hallinnon kieleksi tulee kreikka. Muuten kaupungissa muuttuu ilmeisesti vain harva asia.
Aleksanteri Suuren yllättävä kuolema jätti jälkeensä valtavan, mutta isännättömän suurvallan. Sen jakoivat keskenään hänen sotapäällikkönsä, joita kutsuttiin diadokheiksi, vallan saaneiksi. Parikymmentä vuotta kestäneen sekavan vaiheen jälkeen muodostui näin kolme hellenististä suurvaltaa, Makedonia, Syyria ja Egypti. Kaikissa näissä oli hallintokielenä kreikka, jota ymmärrettiin nyt kaikkialla. Taisteluista huolimatta tilanne vakiintui nyt pääpiirteissään sadaksi vuodeksi.
Palestiina ja sen mukana Jerusalem kuului nyt kreikkalaisen Egyptin valtaan.
Vähitellen lähiympäristössään valtaa kasvattanut Rooma kasvaa Italian suurvallaksi. Se käy katkeran elonjäämistaistelun Karthagon kanssa ja voittaa itselleen läntisen Välimeren herruuden. Sen jälkeen se kääntää katseensa kohti rikasta itää. Ensimmäisenä se ahdistaa Makedoniaa ja vähän myöhemmin se pakottaa Syyrian kuninkaan luopumaan sotaretkestään Egyptiä vastaan. Pompeius Suuren toiminnan jälkeen v. 63 e.Kr. ja Gaius Julius Caesarin murhan jälkeen v. 44 e.Kr. kukaan ei pidä Välimeren alueella valtaa muuten kuin roomalaisten armosta. Keisari Augustuksen aikana tilanne lujittuu edelleen ja Uuden testamentin ajan päättyessä keisari Trajanuksen aikana Rooma on koko Välimeren alueen kiistaton herra.
Toisinaan on vaikea erottaa toisistaan liittolaisten tai nukkehallitsijoiden kautta harjoitettu vahva vaikutusvalta ja suora hallinta. Raamatun lukijaa palvelemaan laaditun graafisen esityksen linja on summittainen eikä kata läheskään kaikkia yksityiskohtia. Niistä kiinnostunutta pyydämme syventymään tieteellisiin julkaisuihin.
Lisää työkaluja Vanhan testamentin ymmärtämiseen löydät tästä linkistä.
Voit valita kartalla näkyvät maat alla olevasta painikkeesta.
Tämä karttaohjelma auttaa hahmottamaan Raamatun ajan suurvaltojen ilmaantumisen ja katoamisen. Voit tarkastella ohjelmaa tämän selostuksen avulla tai ilman sitä, säätäen ohjelman nopeutta, pysähtyen yhden kartan kohdalle tai valiten vain yksittäisen suurvallan.
Tämän ohjelman tarjoamat kartat ja ajankohdat ovat yksinkertaistavia ja varsin summittaisia. Tarkempaa tietoa saat muusta Vanhaan testamenttiin johdattavasta materiaalistamme.
Israelin ympäristössä oli Vanhan testamentin aikana ja jo sitä ennen kaksi aluetta, joilla saatiin aina sato ja joilla sijaitsi aina vahva suurvalta. Auringon paahtaessa kuivuus on maanviljelijän ongelma. Se ei vaivaa Egyptiä eikä Kaksoisvirranmaata. Egyptin historian monet vaiheet eivät juuri haittaa Vanhan testamentin lukijaa. Sen sijaan Kaksoisvirranmaassa valtakunnat vaihtuvat: Toisiaan seuraavat Sumer, Assyria ja Babylonia. Näiden valtakuntien kulttuuri on kuitenkin pääpiirteissään samanlainen, varsinkin Palestiinasta katsottaessa.
Toiselle vuosituhannelle sijoittuvat patriarkkakertomukset ja Israelin lähtö Egyptistä.
Tuomarien aika ja ensimmäiset kuninkaat ajoittuvat noin vuoteen tuhat e.Kr. Daavidin ja Salomon aikaan ympäristön suurvallat olivat heikkouden tilassa ja Israelilla oli elintilaa.
Merkittävä muutos tapahtui, kun Assyrian valtakunta alkoi kuningas Tiglatpileser III:n johdolla nousunsa. Assyria voitti sisäiset vihollisensa ja ulotti pian valtansa paitsi Palestiinaan myös Egyptiin saakka.
Tähän aikaan sijoittuvat Israelin Pohjoisvaltion tuho ja pakkosiirtolaisuus Assyriassa sekä Juudan raskas veronalaisuus Ahasin ja Hiskian aikana.
Huomaa kartalla punainen täplä: Rooman kaupunki perustetaan perimätiedon mukaan v. 753 e.Kr., mutta se on vielä kauan vain yksi kaupunki muiden Italian kaupunkien joukossa.
600-luvulla Assyriaa alkavat vaivata sisäiset kiistat. Niiden aikana Juuda saa enemmän tilaa hengittää, erityisesti kuningas Josian aikana. Assyrian pääkaupungin Niniven hävittää vuonna 612 e.Kr. Babylonia, joka ottaa pian vallan myös Palestiinassa. Tähän vaiheeseen liittyvät Jerusalemin hävitys v. 587 e.Kr. sekä Juudan pakkosiirtolaisuus Babyloniassa.
Babylonian kilpailijaksi ja sen voittajaksi nousee v. 559 e.Kr. alkaen Persia. Se valloittaa Kaksoisvirranmaan, ottaa haltuunsa Palestiinan ja Vähän-Aasian ja lopulta Egyptinkin. Vasta kreikkalaisten käymät kuuluisat persialaissodat pysäyttävät Persian vyöryn länteen Marathonin, Thermopylain, Plataian ja Salamiin taisteluissa. Tilanne vakiintuu lähes kahdeksisadaksi vuodeksi.
Tähän aikaan sijoittuvat Juudan paluu pakkosiirtolaisuudesta v. 538 e.Kr. sekä temppelin vihkiminen uudelleen v. 515 e.Kr. Jerusalem elää kaupunkivaltiona Persian suurvallan alaisuudessa.
Tilanne muuttui ratkaisevasti, kun Makedonian nuori kuningas Aleksanteri Suuri tahtoi vapauttaa Vähän-Aasian rannikon kreikkalaiset kaupungit. Hänen Intiaan asti ulottunut sotaretkensä johti Persian valtakunnan nopeaan luhistumiseen. Aleksanteri uskoi kaikkialla hallinnon omille sotilailleen ja paikalliselle ylimystölle. Tästä lähtien kreikka oli laajoilla alueilla hallinnon kieli.
Jerusalem siirtyy kreikkalaisten valtaan ja hallinnon kieleksi tulee kreikka. Muuten kaupungissa muuttuu ilmeisesti vain harva asia.
Aleksanteri Suuren yllättävä kuolema jätti jälkeensä valtavan, mutta isännättömän suurvallan. Sen jakoivat keskenään hänen sotapäällikkönsä, joita kutsuttiin diadokheiksi, vallan saaneiksi. Parikymmentä vuotta kestäneen sekavan vaiheen jälkeen muodostui näin kolme hellenististä suurvaltaa, Makedonia, Syyria ja Egypti. Kaikissa näissä oli hallintokielenä kreikka, jota ymmärrettiin nyt kaikkialla. Taisteluista huolimatta tilanne vakiintui nyt pääpiirteissään sadaksi vuodeksi.
Palestiina ja sen mukana Jerusalem kuului nyt kreikkalaisen Egyptin valtaan.
Vähitellen lähiympäristössään valtaa kasvattanut Rooma kasvaa Italian suurvallaksi. Se käy katkeran elonjäämistaistelun Karthagon kanssa ja voittaa itselleen läntisen Välimeren herruuden. Sen jälkeen se kääntää katseensa kohti rikasta itää. Ensimmäisenä se ahdistaa Makedoniaa ja vähän myöhemmin se pakottaa Syyrian kuninkaan luopumaan sotaretkestään Egyptiä vastaan. Pompeius Suuren toiminnan jälkeen v. 63 e.Kr. ja Gaius Julius Caesarin murhan jälkeen v. 44 e.Kr. kukaan ei pidä Välimeren alueella valtaa muuten kuin roomalaisten armosta. Keisari Augustuksen aikana tilanne lujittuu edelleen ja Uuden testamentin ajan päättyessä keisari Trajanuksen aikana Rooma on koko Välimeren alueen kiistaton herra.
Toisinaan on vaikea erottaa toisistaan liittolaisten tai nukkehallitsijoiden kautta harjoitettu vahva vaikutusvalta ja suora hallinta. Raamatun lukijaa palvelemaan laaditun graafisen esityksen linja on summittainen eikä kata läheskään kaikkia yksityiskohtia. Niistä kiinnostunutta pyydämme syventymään tieteellisiin julkaisuihin.
Lisää työkaluja Vanhan testamentin ymmärtämiseen löydät tästä linkistä.